KAURA Avena sativa
Viljeltyjä kauroja on kaksi peltokaura ja punakaura. Peltokauraa on viljellystä kaurasta 80%, punakauraa 20%. Punakauraa viljellään välimeren ilmastoalueella syysviljana. Näyttää siltä, että kaura on rukiin tavoin sekundaarisia viljelyskasveja, ne ovat ensin olleet muiden viljojen rikkakasveja ja vasta näiden seurassa kasvaessaan saaneet viljelykasveille ominaisia piirteitä. Ensimmäiset viljellyn kauran jyvät on löydetty vasta toiselta ja ensimmäiseltä vuosituhannelta eKr. Keski-Euroopasta. Viljelty kaura on itsesiittoinen vilja, kuten vehnä ja ohrakin, mutta pölytys ei tapahdu nuppuvaiheessa niin kuin näillä. Ohra tavoin kaura on ns. kuorellinen vilja, koska sen helpeet ovat yleensä tiiviisti kiinni jyvässä eivätkä irtoa puitaessa. Ne eivät kuitenkaan ole kasvaneet kiinni jyvään, kuten ohralla, ja kuori voidaan kauralla helpommin irrottaa jyvästä johtamalla jyvät rullien läpi. On olemassa myös paljasjyväisiä muotoja.
Kauran ravintokoostumus on hyvä, koska sen proteiini- että rasvapitoisuus ovat korkeampia kuin muilla Suomessa viljeltävillä viljoilla. Siitä johtuen myllytuotteet muuttuvat nopeasti karvaiksi, eltaantuvat, ellei niitä kuumenneta. Proteiini on lisäksi korkealaatuista, sillä siinä on tavallista enemmän välttämättömiä aminohappoja, kuten lysiiniä. Valkuaisen tuottajana pinta-alaa kohti kaura on jopa yhtä hyvä kuin tunnetusti valkuaispitoiset herne ja härkäpapu. Kauran jyvissä rasvaa on pieninä pisaroina myös siemenvalkuaisen soluissa eikä ainoastaan jyvän pintakerroksessa ja alkiossa, kuten muilla viljoilla. Rasva on sekin hyvälaatuista ja sisältää runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja. Kaurassa on myös ravintokuituihin kuuluvaa beetta-glukaania sekä fytiinihappoa, joita molempia pidetään erityisen terveellisinä. Kauraa voi syödä kypsentämättä. Siinä ei ole minkäänlaista sitkoainetta. Kauran etuna on myös luonteenomainen pähkinämäinen maku.
Kaura on erityisen sopeutunut viileisiin ilmasto-olosuhteisiin ja vaatii runsaasti kosteutta. Se menestyy Suomessa ja vielä Keski-Euroopassakin vain kevätviljana, koska sen talvenkestävyys on heikko. Kauran etuina on laaja juuristo, hyvä ravinnonottokyky ja hyvä menestyminen happamilla mailla.
Kaura on Suomen neljästä pääviljasta nuorin. Vanhimmat löydöt ovat Salosta vuoden 300 jKr. tienoilla. Luultavasti kauran viljely on sai kuitenkin alkunsa maan itäosissa, missä viljelyn painopiste pysyi pitkään. Kaura yleistyi vasta keskiajalla, suunnilleen 1200-1300. Vielä 1825 yli puolet Suomen koko kaurasta kasvoi Viipurin läänissä. Etelästä tuli ehkä maahamme mustaa kauraa Saksasta ja Baltiasta. Venäläinen kaura oli vaaleaa. Kauraa käytettiin pääasiassa hevosten ruokintaan. Kauran viljely laajeni 1800-luvun lopulla nopeasti ja 1900-luvun alkaessa se oli jo päävilja. Tämän aseman se säilytti 1960- luvun lopulle asti, jolloin ohran viljely yleistyi. Sekä ohran että kauran sato on meillä 3 tn/ha
TEELEIPÄ
3 dl kaurahiutaleita, 5 dl jauhoja, 1½ tl suolaa, 1 rkl sokeria, 4 tl leivinjauhetta, 4 dl maitoa, 2 munaa, 125 g voisulaa. En ole kokeillut gluteenittomana. Teen usein, kun pitää saada nopeasti leipää.
Kauralese: sisältää paljon vesiliukoista vatsaystävällistä beetta-glukaanikuitua ja kivennäisaineita ja B-vitamiinia.
Ovat kauran uloimpia kerroksia. Kotimainen, lisäaineeton, ei lisätty suolaa, auttaa alentamaan kolesterolia, veren sokeri pysyy pitkään tasaisena.
Ravintoarvo 100g:ssa on: 1350kj = 320kcal, protiinia 17g, hiilihydraatteja 46g, joista sokereita 1,5g, rasvaa 7,5g, josta tyydyttyneitä rasvahappoja 1,2g, ravintokuitua 17g, josta beetta-glukaania 7,5g = 57% päivän tarpeesta, natriumia 0,003g, magnesiumia 198mg = 66% päivän tarpeesta, sinkkiä 4,5mg = 30% päivän tarpeesta, B1-vitamiinia 0,64mg = 46% päivän tarpeesta.1dl = 60g ja 1rkl = 7g
KAURALESEPUURO perusruokaa kaikille, aamiaiseksi
1 dl kauraleseitä, vettä.
Voi lisätä:1 dl mustaherukoita, 1 dl rahkaa, makeutusainetta tai vain maitoa
SYYSPUURO
1 l vettä, 2 dl puolukkasurvosta, keitä 5 min, lisää, ½-1 dl sokeria, 3-4 dl pieniä kaurahiutaleita, ¼ tl suolaa, 300 g omenoita, raasteena, ½ tl vanilliinisokeria.
KAURA-TAATELIPUURO
1 L l vettä, 3 dl isoja kaurahiutaleita, 1 dl vehnäleseitä (kaura), 125 g kivettömiä taateleita.
Liota yö, lisää ripaus merisuolaa, keitä 5 min, voi tehdä muistakin hiutaleista.
KAURAKRUSKA
2 dl karkeita kaurajauhoja, 2 dl kauraleseitä, (1 dl rusinoita), 6-7 dl vettä.
Liota 12 t, keitä 5 min, hauduta 1-4 t.
Mistä saa karkeita kaurajauhoja tai kaurarouhetta?
MYSLI vaihtelua kaikille
1 l kaurahiutaleita, 1½ dl pilkottuja pähkinöitä (manteli ja hassel), ½ dl auringonkukansiemeniä tai seesaminsiemeniä, 1 dl pilkottuja aprikooseja ja taateleita, 1 dl rusinoita, 2 dl maissihiutaleita.
Paahda kaurahiutaleita pellillä uunissa 100 asteessa 30-60 min välillä sekoitellen. Tai kovemmassa lämmössä kymmenen minuuttia. Muutkin hiutaleet sopivat paahdettaviksi. Laita pähkinät ja siemenet paahtamisen loppuvaiheessa ja paahda hiutaleiden kanssa viitisentoista minuuttia. Paahdetut pähkinät ovat aromikkaita ja helpommin sulavia. Lisää kuivatut hedelmät ja maissihiutaleet, kun hiutaleet ovat jäähtyneet. Säilytä mysli kannellisessa astiassa.
Jos laittaa soijajauhoa voi olla tasapainoinen välipala iltapäivällä. Seuraksi valitaan rasvaton vähälaktoosinen piimä kuten Valion Neo.
(Mikko kysyi: onko meillä muuta ruokaa kuin kärvennettyjä saunakukansiemeniä).
KURAPANNUKAKUT
3 dl kaurahiutaleita, (½ dl grahamjauhoja), 3 dl luonnonjogurttia, 1 dl juustoraastetta, ½ sipulia pilkottuna, 1 tl raastettua inkivääriä, ¼ tl suolaa. Sekoita aineet, anna turvota hetki. Paista pannulla, tarjoa perunoiden kanssa. Jos tuntuvat happamilta voi lisätä vähän siirappia.
KAURAHYYTELÖ
¾ kaurahiutaleita, 2 l vettä, voimakasmakuista hilloa: karviainen, sokeria tai makeutusainetta
koristeluun kermavaahtoa, marjoja.
Laita kaurahiutaleet kylmään veteen ja keitä kypsiksi ja puserra siivilän läpi. Lisää muut aineet. Tarjotaan kylmänä.