MUSTAHERUKKA Ribes nigrum

Muistiinpanoja:

 

Mustaherukka on alkuperäinen pensas Suomen luonnossa. Sitä tapaa harvakseltaan lähes koko maasta lehtokorvista, purojen varsilta, rantalehdoista, rannikoilta ja saaristosta. Etelä-Suomessa luonnonpensaat ovat yleisiä, mutta pohjoiseen mentäessä ne käyvät yhä harvinaisemmiksi. Tosin niitä löytyy vielä Inarin korkeudeltakin. Nykyisin valtaosa luonnon mustaherukoista on kuitenkin viljelykarkulaisia. Mustaherukan erottaa muista herukoista lehtien alapinnalla olevien keltaisten tuoksuvien pihkanystyjen avulla. Mustaherukka kuuluu kauppayrtteihin.

 

Mustaherukasta voi käyttää sekä marjat että lehdet. Marjoissa on paljon C-vitamiinia (180-200 mg/100 g). Niistä voi valmistaa esim. mehua, hyytelöä, sosetta ja likööriä. Viinimarja-nimitys juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin munkit keksivät aloittaa viinin valmistuksen herukoiden marjoista. Mustaherukan siemenet sisältävät gammalinoleenihappoa. Tästä syystä marjat olisikin edullista käyttää sellaisessa muodossa, että siemenet murskaantuvat ja tulevat hyödynnetyksi. Mustaherukan lehtiä on perinteisesti käytetty kurkkujen säilömiseen, hapankaaliin ja siman valmistukseen. Kuivattuna ja erityisesti vielä hiostettuna niistä saa erinomaista yrttiteetä. Lehtiä ei kuitenkaan pidä kerätä suuria määriä samasta pensaasta, sillä keruu voi heikentää pensasta. Lehdissä on C-vitamiinia n. 310 mg/100 g. Myös mustaherukan kukkia voi kerätä ja kuivata teeaineksiksi.

 

Mustaherukkaa on perinteisesti käytetty nestettä poistavana rohtona kihtiin ja reumaan. Lehdistä ja kukista tehdyllä keitteellä on tulehduksia ja nivelkipuja lievittävä vaikutus. Lisäksi lehdet edistävät ruuansulatuselimistön ja munuaisten toimintaa (ei sovi kihtipotilaalle). Sekä lehdet että marjat edistävät hikoilua ja sopivat vilustumissairauksien hoitoon. Marjoissa on runsaasti flavonoideja, jotka vahvistavat laskimosuonten seinämiä. Niiden käyttö on hyväksi verisuonten purkaumista ja peräpukamista kärsiville. Toivo Rautavaara oli sitä mieltä, että kukaan ei kuole verenpaineeseen tai verisuonten kalkkeutumiseen, jos juo lasillisen mustaherukkamehua päivässä.

Mustaherukan lehdet ovat usein härmäsienen saastuttamia. On varottava härmäisten lehtien keräämistä mukaan.

 

Rohtona: Lisää virtsan eritystä, edistää hikoilua, alentaa verenpainetta, auttaa maksavaivoihin, käheyteen, myös reumaan, ruuansulatusvaivoihin, migreeniin, kurkun tulehduksiin. Rohtona käytetään marjoja, lehtiä, kukkia ja juuria. Ei uuteta alkoholiin.

Lehtien pitää olla nuoria, puhtaita, terveitä ja niitä voidaan kerätä pieniä määriä marjasadon siitä kärsimättä.

Viljely marjakasvina: lisätään taivukkaista tai talvipistokkaista, istutetaan syvään, leikataan vähän, leikkaus kiihdyttää kasvua ja rehevästi kasvava lamoaa helpommin, taudit ja tuholaiset vaivaavat helposti.

KESÄ- TAI TALVIKURPITSAA MUSTAHERUKAN KERA jälkiruokaa kaikille

1,5 l kurpitsakuutioita

sokeriliemi: 5 dl vettä, 5 dl sokeria, 2 tl jauhettua inkivääriä, 1 l mustaherukoita tertuista irrotettuna
kermavaahtoa.

Sokeriliemi kiehautetaan ja kurpitsakuutiot lisätään. Keitetään varovasti, kunnes kuutiot muuttuvat läpikuultaviksi. Seos jäähdytetään ja liemi valutetaan pois. (Se voidaan käyttää esim. marjapuurojen makeuttamiseen.) Kurpitsakuutiot ja herukat pannaan kerroksittain tarjoiluastiaan. Kermavaahto tarjotaan erikseen.

MUSTAHERUKKA- TAI VÄINÖNPUTKILEVITE kaikille, iso annos

1/4 l nuoria väinönputken lehtiä ja varsia, 1 l vettä, 1 dl hunajaa ja/tai 3 dl liotettua taatelia.

1,5 dl maissijauhoa.

Vesi, maissijauho ja hunaja sekoitetaan ja lämmitetään, Kun seos alkaa lämmetä aloitetaan hämmennys niin, että kiisselistä tulee sileä. Keitetään 10 min. Lisätään hienonnettu väinönputki ja taateli. Hunaja täytyy lisätä heti aluksi, sillä kuumaan suurustuskiisseliin lisättynä sen entsyymit imellyttävät maissitärkkelyksen ja kiisselistä tulee uudelleen kuin vettä.

(samalla tavalla voi valmistaa levitteen: saksankirvelistä, mintusta, mustaherukasta, kuusenkerkistä) Säilyy noin neljä päivää jääkaapissa. (onko iso annos)

MUSTAHERUKAN LEHTIMEHU piristystä kaikille hellepäivään

½ ämpärillistä mustaherukan lehtiä, 5 l kiehuvaa vettä, 50 g sitruunahappoa.

Annetaan seistä seuraavaan päivään, siivilöidään, lisätään 1 kg sokeria, kiehautetaan ja pullotetaan.

Laimennetaan vedellä tai vissyllä.

LOUHISAAREN JUOMA: 5 l vettä, 10 l mustaviinimarjan lehtiä, 1-2 sitruunaa, 400 g sokeria, ½ tl hiivaa, herneenkokoinen pala hiivaa.

Huuhdo lehdet, kuori sitruuna ja viipaloi se. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kaada se lehtien ja sitruunaviipaleitten päälle. Lisää sokeri. Jäähdytä juoma kädenlämpöiseksi ja lisää sitten hiiva. Anna juoman käydä vuorokauden ajan, jonka jälkeen se on valmista. Säilytä jääkaapissa.

VATKATTU MUSTAHERUKKAHYYTELÖ (puolukkalumi)

4 dl vahvaa mustaherukkamehua, 6 liivatetta, 2 dl tuoreita marjoja, pinnalle kun on valmista

sokeria.

Liota liivatteet, liuota kuumaan mehuntilkkaan, lisää kylmään mehuun, vatkaa kunnes tulee kuohkeaa ja tilavuudeltaan2-3x. Jäähdytä hyvin. Voi tehdä myös karpaloista tai puolukoista.

VATKATTU HERUKKAHYYTELÖ:

7 dl jäisiä herukoita, 2 dl sokeria, 1,5 dl vettä, 10 liivatelehteä, 1 tl vaniljasokeria.

Liota liivatteita kylmässä vedessä noin puoli tuntia. (Jos käytät liivatejauhetta seuraa pakkauksen ohjetta.) Soseuta marjat jäisenä ja lisää sokeri.
Kuumenna puolet vedestä ja lisää liivatteet tasaiseksi seokseksi. Lisää loppu vedestä kylmänä liivateseokseen. Vatkaa marjaseosta voimakkaasti sähkövatkaimella, lisää samalla liivateliuos ohuena nauhana. Vatkaa seosta kunnes se on vaaleampaa. Mitä enemmän ilmaa vatkataan seokseen sitä kuohkeampaa ja lohkeavampaa hyytelöä saadaan. Vatkatun hyytelön voi myös pakastaa, jolloin siitä saadaan jäädyke. Koristellaan kermavaahdolla ja marjoilla sekä herukanlehdillä.
 

MUSTAHERUKAN POIMINTA JA KÄYTTÖ

Kun yläoksissa marjat ovat kypsiä, alaoksien marjat ovat vielä aivan vihreitä. Kypsät marjat tippuvat helposti. Alaoksien marjat ovat usein homeisia ja kuivuneita. Oksissa on myös paljonhämähäkkejä, etanoita, toukkia, kovakuoriaisia, kuivuneita lehtiä ja muuta kuivaa moskaa.

 

Kun alat poimimaan mustaherukoita työnnä pulkka tai muu matala, leveä astia alaoksien alle ja poimi yläpuolelta ämpäriin. Mikä tippuu, tippuu pulkkaan. Alaoksista voi tiputella marjoja pulkkaan. Kerää pulkasta enimmät moskat pois ja kaada marjat isoon astiaan. Jatka työntämällä pulkkaa eteenpäin pensaan alla, nostele alaoksia varovasti pulkan päälle. Jatka kunnes olet kiertänyt pensaan. Jos keskellä pensasta on vielä marjoja voit poimia ne nyt reippain ottein sivuilta ei tipu marjoja hukkaan. Puhdista marjat kaatamalla reilusti vettä päälle, astia saa olla vain puolillaan marjoja. sekoita kädellä varovasti ja kerää roskat veden pinnalta pois. Jos haluat poistaa tertut nostele marjoja käsin vedestä ja perkaa. Valuta marjat kuiviksi. Laita peratut marjat mehumaijaan ja keitä, pullota mehu, anna mehumaijan jäähtyä. Pakasta annosrasioihin mehumaijaan jäänyt marjasose. Kun sose on jäätynyt voit kumota sosepalat isoon muovipussiin ja saat rasiat muuhun käyttöön. Marjasoseen voi syödä puuron kanssa, siitä voi keittää kiisseliä tai sen voi sekoittaa rahkaan.

Perattuja marjoja voi myös pakastaa, laita kuivia marjoja isoon pussiin ja pussi aivan suusta kiinni. Levitä pussillinen levälleen jäätymään, kääntele pussia jäätymisen aikana muutaman kerran. Näin saat irtonaisia marjoja, joita voit ottaa pakastimesta haluamasi määrän kerralla.