herne.jpg?1434880375

Peltoherne

herneElo%20040.jpg?1434880371

Herne Pisum sativum

Muistiinpanoja:

Herne kuuluu Lähi-idässä kehittyneisiin viljelyskasveihin ja lienee ohran vehnän ja linssin ohella vanhimpia ihmisen viljelemiä kasveja. Sekä viljellyt että villit herneet ovat näyttävistä kukistaan huolimatta lähes täysin itsepölytteisiä kasveja. Viljellystä herneestä on syntynyt monia erilaisia muotoja, jotka ovat itsesiitoksen ansiosta pysyviä. Ne on perinteisesti ryhmitelty kahdeksi päätyypiksi peltoherneeksi ja tarhaherneeksi, joita on aikaisemmin pidetty jopa eri lajeina.

 

Tuleentuneiden herneiden proteiinipitoisuus on korkea 19-25%, samoin hiilihydraattipitoisuus 48-62%, rasvapitoisuus on vain parin prosentin luokkaa. Muiden palkokasvien tavoin herneen kaliumpitoisuus on erityisen korkea. Tuleentuneiden, kuivien siementen käyttö on alkuperäisempi tapa, pehmeiden vihreiden herneiden käyttö on melko myöhäistä. Tärkeimpien ravinnoksi käytettyjen palkokasvien joukossa herne on parhaiten sopeutunut viileisiin, melko runsassateisiin ilmasto-oloihin.

Suomessa herne on vanhimpia viljelyskasveja. Herneen siemeniä on löydetty Hämeenlinnasta Varikkoniemestä, ne ovat 1000-1100-luvulta.

 

Herneet: Pisum sativum var. arvense rehuherne, peltoherne,viljellään kuten vilja; puidaan ja kuivataan tai tehdään koko kasvustosta tuorerehua. Pisum sativum var. sativum tarhaherne, peltoherne: viljellään kuten vilja tai korjataan tuoreena pakasteeksi. Silpoherne: siemenet pyöreitä, käytetään ruokaherneeksi. Silpoydinherne: siemenet tuleentuneina kulmikkaita, käytetään pakasteena, sokeripitoisia, kirkkaan vihreitä. Pakasteherneissä laatu on tärkeää, jos tuleentuminen ehtii liian pitkälle maku menee pilalle. Kaupassa pakasteherneet ovat korkealaatuisia, kotimaisia ja kohtuuhintaisia. Niitä kannattaa käyttää talvella, vaikka syyskesällä söisikin herneitä omasta maasta. Salaattiin pakasteherneitä ei keitetä. Herneet kuuluvat myös jouluun. Monien mielestä joulupöytään kuuluu säilykeherneet, pakasteherneet ovat liian jokapäiväisiä. Toiset ovat sitä mieltä että, jouluaterialla tarjotaan kuivatuista herneistä tehtyä muhennosta. Ennen piti olla joulupöydässä oikein linssejä, ulkomaan tavaraa. Mutta olivatko ne linssejä vai Venäjältä tuotuja pieniä kuivattuja silpoydinherneitä? Silpoydinherneen viljely pakasteherneeksi on laajentunut voimakkaasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Suomessa. Sokeriherne: säikeetön, palon seinämä paksu, makea, vanha herkku jonka suosio nyt kasvussa. Wok vihannekset. Taittoherne: säikeetön, syödään palkoineen.

 

Sopii: keitot, minestrone, salaatit, muhennokset, yksinään lisäkkeeksi, risotto, murekkeet

Mausteet: muskottipähkinä, valkopippuri, sipuli, kirveli, meirami, selleri,

 

HERNEKEITTO perusruokaa kaikille, joiden sisuskalut kestävät

2 kg herneitä, 400 g sipulia, 400 g porkkanaa, 3 rkl pan-suolaa, 8-10 l vettä. Yhteensä 6800 kcal, annoksessa 400 kcal

voi lisätä: meirami, basilika, kynteli, timjami, salvia, valkosipuli, hillosipuli, sinappi, piparjuuri, kerma, paahdettuja leivän paloja, selleriä, papuja, purjoa, kukkakaalia, sikaa, maustepippureita, herkkukurkkua, tomaattisosetta

Vanhan tavan mukaan herneet lyöpätään ensin suola tai lipeävedessä ja vasta sen jälkeen keitetään soppa puhtaaseen veteen.

Suomalainen syö hernekeittoa torstaisin. Katollisena aikana voi viikossa olla useitakin paastopäiviä, jolloin ei saanut syödä lihaa. Torstai ei kuulunut näihin, joten silloin syötiin tuhdisti sen ajan vakioruokaa, herneitä ja läskiä. Samasta syystä syödään hernekeittoa laskiaistiistaina: syksyllä teurastettu ja suolattu sika on syötävä ennen paastoa, koska se ei säilyisi hyvänä pääsiäiseen saakka. Jotkut ruotsalaiset selittävät, että muinaisskandinaavit olivat pyhittäneet herneet ukkosenjumala Torille, josta johtuu, että herneitä syödään Torin päivänä, torstaina. Armeijassa torstaina on hernekeittoa, koska keskiviikko on iltalomapäivä, eikä sovi pitää perunateatteria. Pohjoismaiden ulkopuolella kuivatut herneet käytetään halkaistuina, niistä on poistettu kuoret, joten muhennoksesta tulee pehmeämpää, hauskoja kuoria ei silloin uiskentele pinnalla. Suomen ja Ruotsin rajalla hernekeitto muuttuu keltaiseksi heti Haaparannassa. Ruotsista ei löydä juuri vihreitä herneitä, maku on silti sama. Hernekeitto lämmittää pakkasella, mutta se on kätevää ruokaa kesällä kun vanhat perunat on nahistuneita ja uudet vielä pieniä. Kun ennen ei kesällä ollut lihaa hernekeittoon, laitettiin joukkoon kokonaisia ohranryynejä.

HIENOMPI HERNEKEITTO maustetaan sipulilla, lihaliemellä, meiramilla. Puristetaan siivilän läpi, lisätään kermaa. Lisäkkeeksi paahdettuja ruisleipä kuutioita.

On kaksi perinneruokaa: hernekeitto ja muusi, joita voi muunnella rajattomasti. Mutta mitä niihin voi lisätä, missä menee kohtuuden raja?

 

PAPUPÖPERÖ, vanhanaikaista perinneruoka

Kypsien herneiden joukkoon lisätään keitinlientä, ruisjauhoja ja suolaa. Pöperön voidaan antaa imeltyä lämpimässä pari tuntia. Voi lisätä myös mallasjauhoja. Voi myös paistaa uunissa, On ollut ennen herkkuruokaa, varsinkin lapset ovat pitäneet välipalana, On syöty maidon tai voisilmän kanssa, vanhemmat ihmiset ovat syöneet piimän kanssa.